Kyberhyökkäykset viittaavat haitallisiin toimiin, joita yksilöt tai ryhmät suorittavat käyttämällä tekniikoita ja internetiä päästäkseen luvatta, häiritäkseen tai vahingoittaakseen tietokonejärjestelmiä, verkkoja tai laitteita. Kyberhyökkäyksiä voidaan tehdä useista syistä, kuten taloudellisen hyödyn, vakoilun, aktivismin tai sabotoinnin vuoksi.
Kyberhyökkäysten historia juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin ensimmäiset tietokonevirukset kehitettiin. Nämä virukset olivat luoneet tietokoneharrastajat, jotka halusivat testata uuden tekniikan rajoja. Onkin välttämätöntä nykypäivänä ottaa käyttöön vankat kyberturvallisuustoimenpiteet suojautuakseen näitä hyökkäyksiä vastaan, mukaan lukien säännölliset ohjelmistopäivitykset, työntekijöiden koulutus sekä vahvojen salasanojen käyttö ja monitekijätodennus.
Hyökkäyksien historiaa
1980-luvulla ensimmäinen suuri kyberhyökkäys, nimeltään Morris worm, tartutti tuhansia tietokoneita ja aiheutti merkittäviä häiriöitä syntymässä olevaan internetiin. 1990-luvulla kyberhyökkäysten tiheys ja kehittyneisyys lisääntyivät merkittävästi. Sähköisen kaupankäynnin ja verkkopankkitoiminnan nousu on johtanut uudentyyppisten hyökkäysten, kuten tietojenkalastelun kehittämiseen, jossa hyökkääjät huijaavat käyttäjiä paljastamaan kirjautumistietonsa. Vuonna 2000 Code Red- ja Nimda-madot tartuttivat miljoonia tietokoneita aiheuttaen laajaa häiriötä.
Kryptovaluuttalompakot ovat houkuttelevia kohteita verkkohyökkääjille, sillä niistä voidaan varastaa suuria rahamääriä suhteellisen lyhyessä ajassa. Kuten minkä tahansa muun digitaalisen tietoturvatyypin kohdalla, käyttäjät voivat ryhtyä moniin tärkeisiin toimiin suojellakseen bitcoininsa. Nykypäivänä verkkopankeissa ja esimerkiksi Bitcoin-lompakoissa käytetään monivaiheisia tunnistautumisia. Lisää itse Bitcoinista voi lukea osoitteesta https://bitcoinarvo.com/.
2000-luvulla kyberhyökkäykset kehittyivät edelleen uudentyyppisten uhkien, kuten lunnasohjelmien ja hajautettujen palvelunestohyökkäysten (DDoS) syntyessä. Nämä hyökkäykset toteuttivat usein järjestäytyneet rikollisryhmät, jotka tavoittelivat taloudellista hyötyä. Kasvava riippuvuus teknologiasta kriittisissä infrastruktuureissa, kuten sähköverkoissa ja kuljetusjärjestelmissä herätti myös huolta kyberhyökkäysten mahdollisuudesta aiheuttaa fyysistä vahinkoa.
Nykyään kyberhyökkäykset ovat edelleen merkittävä uhka yksilöille, yrityksille ja hallituksille. Laitteiden lisääntyvä liitettävyys Internet of Thingsin (IoT) kautta on luonut uusia haavoittuvuuksia, joita hyökkääjät voivat hyödyntää. Kun tekniikka kehittyy edelleen, on todennäköistä, että kyberhyökkäykset kehittyvät edelleen – tämä edellyttää sekä kansalaisilta että organisaatioilta parempaa ennakointia.
Kyberhyökkäystekniikat
Kyberhyökkäys on yhden henkilön tai ryhmän yritys häiritä tai vahingoittaa tietokonejärjestelmää tai verkkoa ja saada luvaton pääsy käyttäjien tietoihin. Kyberhyökkäysmenetelmiä on lukuisia, joista nyt esittelemme tunnetuimmat.
- Haittaohjelmahyökkäykset. Haittaohjelmat ovat ohjelmistoja, jotka on suunniteltu vahingoittamaan tietokonejärjestelmää tai pääsemään siihen luvatta. Haittaohjelmat voidaan toimittaa eri tavoin, kuten sähköpostin liitetiedostojen, haitallisten verkkosivustojen tai tartunnan saaneiden USB-asemien kautta.
- Tietojenkalasteluhyökkäykset. Tietojenkalastelu on sosiaalisen manipuloinnin menetelmä, jossa hyökkääjät yrittävät huijata ihmisiä paljastamaan arkaluontoisia tietoja, kuten kirjautumistietoja tai luottokorttitietoja esiintymällä laillisina tahoina.
- Palvelunestohyökkäykset (DoS). DoS-hyökkäykset pyrkivät häiritsemään tietokonejärjestelmän tai verkon normaalia toimintaa kuormittamalla sen liikenteellä tai pyynnöillä. Tämä tekee laillisten käyttäjien järjestelmän tai verkon käyttämisen mahdottomaksi.
- Ransomware-hyökkäykset. Ransomware on eräänlainen haittaohjelma, joka salaa uhrin tiedostot ja vaatii maksua vastineeksi salauksen purkuavaimesta.
- Man-in-the-middle (MitM) -hyökkäykset. MitM-hyökkäykset sisältävät kahden osapuolen välisen viestinnän sieppaamisen ja muuttamisen, yleensä arkaluontoisten tietojen varastamiseksi tai luvattomien tapahtumien suorittamiseksi.
- SQL-injektiohyökkäykset. SQL-injektiohyökkäykset käyttävät hyväkseen verkkosovellusten haavoittuvuuksia, joiden avulla hyökkääjät voivat lisätä haitallista SQL-koodia sovelluksen taustatietokantaan.
Mitä ovat passiiviset ja aktiiviset hyökkäykset?
Passiiviset hyökkäykset ovat kyberhyökkäyksiä, joissa hyökkääjä sieppaa tai salakuuntelee tietoja muuttamatta tai häiritsemättä niitä. Passiivisia hyökkäyksiä käytetään usein tiedon keräämiseen tulevia hyökkäyksiä varten. Esimerkkejä passiivisista hyökkäyksistä ovat havainnointi, liikenneanalyysi ja passiivinen salakuuntelu.
Aktiivisissa hyökkäyksissä sen sijaan hyökkääjä muuttaa tai häiritsee tietoja tai järjestelmiä. Aktiiviset hyökkäykset ovat yleensä tuhoisampia kuin passiiviset hyökkäykset ja voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Esimerkkejä aktiivisista hyökkäyksistä ovat haittaohjelmatartunnat, palvelunestohyökkäykset (DoS-hyökkäykset), tietojenkalasteluhyökkäykset ja man-in-the-middle (MitM) -väliintulohyökkäykset.
Hyökkäykset voivat olla sisäisiä tai ulkoisia
Sisäpiirin kyberhyökkäyksiä tekevät henkilöt, joilla on valtuutettu pääsy organisaation järjestelmiin tai tietoihin, kuten työntekijät, urakoitsijat tai liikekumppanit. Sisäpiirihyökkäykset voivat olla tahallisia tai tahattomia. Niiden havaitseminen ja estäminen voi olla haastavampaa kuin ulkopuolisten hyökkäykset, sillä sisäpiiriläisillä on jo valmiiksi pääsy arkaluontoisiin tietoihin ja heillä voi olla korkeampi luottamus organisaatiossa. Sisäpiirihyökkäysten motiivina voi olla muun muassa taloudellisen hyödyn tavoittelu, kosto tai ideologia.
Ulkopuolisia kyberhyökkäyksiä sen sijaan tekevät henkilöt tai ryhmät, joilla ei ole valtuutettua pääsyä organisaation järjestelmiin tai tietoihin. Ulkopuolisten hyökkäysten havaitseminen ja estäminen voi olla helpompaa kuin sisäpiirihyökkäykset, koska niihin liittyy luvattomia pääsy yrityksiä ja ne voivat johtua useista tekijöistä, kuten taloudellisesta hyödystä, vakoilusta tai aktivismista.
Näin suojaudut hyökkäykseltä
Kyberuhat voidaan estää yhdistämällä teknisiä ja ei-teknisiä toimenpiteitä. Monet toimenpiteistä ovat ilmaisia, joten raha ei ole este tietoturvan laiminlyönnille. Näitä strategioita toteuttamalla organisaatiot voivat vähentää merkittävästi kyberuhkien riskiä ja suojata järjestelmiään ja tietojaan luvattomalta käytöltä ja haitallisilta hyökkäyksiltä. Muista, että ennaltaehkäisy on paras suoja kyberhyökkäyksiä vastaan. Varmista, että sinulla on vahvat salasanat, pidä ohjelmistosi ajan tasalla ja ole varovainen, kun napsautat linkkejä tai lataat liitteitä tuntemattomista lähteistä.
Kahdeksan keinoa ehkäistä hyökkäystä
- Pidä ohjelmistot ajan tasalla. Päivitä säännöllisesti kaikki ohjelmistot ja käyttöjärjestelmät uusimpiin versioihin varmistaaksesi, että tunnetut epäkohdat korjataan.
- Käytä vahvoja salasanoja ja monivaiheista todennusta. Valitse monimutkaisia salasanoja kaikille tileille ja ota käyttöön monitekijätodennus aina kun mahdollista tilin suojauksen maksimoimiseksi. Vaihda salasanoja säännöllisesti äläkä koskaan jaa niitä ulkopuolisille.
- Kouluta työntekijöitä kyberturvallisuuden parhaista käytännöistä, kuten epäilyttävien sähköpostien välttämisestä, vahvojen salasanojen käyttämisestä ja kirjautumistietojen jakamatta jättämisestä. Koulutuksia on hyvä pitää säännöllisesti, etteivät toimet pääse unohtumaan.
- Asenna ja päivitä virustorjuntaohjelmisto säännöllisesti haittaohjelmien havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Ohjelmistoja voi ostaa lukuisilta jälleenmyyjiltä, kuten elektroniikkaliikkeistä tai puhelinoperaattoreilta.
- Verkkojen suojaamista ei voi painottaa tarpeeksi. Käytä palomuuria ja muita verkon suojaustoimenpiteitä suojautuaksesi luvattomalta käytöltä.
- Varmuuskopioi säännöllisesti kaikki tiedot turvalliseen, ulkopuoliseen sijaintiin suojataksesi tietosi katoamiselta kyberhyökkäyksen sattuessa.
- Ota käyttöön käyttöoikeuksien hallinta. Rajoita käyttäjien pääsyä arkaluontoisiin tietoihin ja käytä roolipohjaisia käyttöoikeuksia varmistaaksesi, että käyttäjillä on pääsy vain tarvitsemiinsa tietoihin. Poista käyttöoikeudet heti henkilöiltä, jotka irtisanoutuvat.
- Valvo uhkia. Käytä tietoturvan seurantatyökaluja kyberuhkien havaitsemiseen ja niiden reagoimiseen reaaliajassa.
Miten tunnistaa epäilyttävä sivusto tai kyberhyökkäyksen yritys?
On tärkeää tietää, kuinka tunnistaa epäluotettava verkkosivu, jotta voidaan välttyä tietojenkalasteluhyökkäykseltä. Tarkista aina verkkosivun URL-osoite ennen henkilökohtaisten tai arkaluonteisten tietojen syöttämistä. Etsi URL-osoitteesta kirjoitusvirheitä tai poikkeavuuksia, kuten pientä vaihtelua tunnetun verkkotunnuksen oikeinkirjoituksessa. Useimmat nykyaikaiset selaimet näyttävät lukkokuvakkeen osoitepalkissa, kun vierailet suojatulla verkkosivustolla. Varmista aina tämän kuvakkeen löytyminen ennen henkilökohtaisten tietojen syöttämistä.
Hyökkääjät pyrkivät lietsomaan paniikkia, joten ole varovainen. Tietojenkalasteluhyökkäykset käyttävät usein pelottelutaktiikkaa painostaakseen käyttäjää antamaan arkaluontoisia tietoja. Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä. Ole varovainen, kun napsautat linkkejä sähköpostissa, sosiaalisen median viesteissä tai muussa viestinnässä. Vie hiiri linkin päälle nähdäksesi todellisen URL-osoitteen, johon se johtaa ja tarkista, onko epätavallisia merkkejä tai symboleja.
Käytä virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmistoa. Pidä tietokoneesi virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmisto aina ajan tasalla. Nämä ohjelmat voivat auttaa havaitsemaan ja poistamaan haittaohjelmat, joita voidaan käyttää henkilökohtaisten tietojesi varastamiseen. Kaksivaiheinen todennus lisää verkkotileillesi ylimääräistä suojausta vaatimalla toisen tunnistustavan, kuten puhelimeesi tai sähköpostiisi lähetettävän koodin. Yleisesti ottaen on tärkeää luottaa vaistoihin ja olla varovainen selaillessaan internetissä. Jos verkkosivusto tai viestintä vaikuttaa epäilyttävältä, on parasta noudattaa varovaisuutta ja välttää sitä.